Etelä-Savo on pullollaan näitä kymmenkirjaimisia nykyisiä ja entisiä kuntia, jotka on helppoa sekoittaa toisiinsa. On Mäntyharju, Rantasalmi ja Haukivuori. Ja sitten on Hirvensalmi, jonka nimessä tosin on yksitoista kirjainta. Ei anneta sen häiritä. Hirvensalmi kuuluu minusta eittämättä samaan kategoriaan: nimen määriteosassa eläin, kasvi tai luonnonmuodostelma, perusosassa luonnonmuodostelma.
Perehtyneisyyteni taso ei tietenkään riitä aivan kaikilla tasoilla määrittelemään, mikä erottaa Hirvensalmen tästä eteläsavolaisesta viiteryhmästään. Mäntyharju on Hirvensalmen naapurikunta ja tuntumani mukaan tunnetumpi ja todetusti suurempi (Mäntyharjussa tai -harjulla puhujasta riippuen asukkaita on noin 5500, Hirvensalmella noin 2000). Mäntyharjua ja Hirvensalmea yhdistää naapuruuden lisäksi kesäasukkaiden runsas määrä. Haukivuori on menettänyt itsenäisyytensä vuonna 2007 ja junayhteytensä vuonna 2014, mutta kunta on ollut kokoluokaltaan samaa sarjaa Hirvensalmen kanssa. Rantasalmi taas on hivenen isompi, mutta syrjäisempi, enkä tässä yhteydessä voi osoittaa sivistyneisyyttäni muulla tavoin kuin mainitsemalla, että Rantasalmelta on kotoisin vuoden 2011 jääkiekon MM-kultamitalisti, finaalissa maalinkin tehnyt Jarkko Immonen.
Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään sellaisesta. Nyt on kyse Hirvensalmesta.
***
Hirvensalmi on niitä kuntia, joiden ydin jää kuljetuimmilta väyliltä selvästi syrjään. Vaikka Savon valtasuoni, viitostie, kulkee kunnan alueen läpi, kirkonkylä sijaitsee siitä 15 kilometrin verran sivussa eikä siksi osu pidemmälle matkaavien kulkureitille. Hirvensalmen kirkonkylän kautta eivät kulje oikeastaan kuin aivan paikallisimman tason liikkumistarpeet. Kirkonkylä nimittäin sijaitsee Liekune- ja Ryökäsvesi-järvien, tai oikeammin -altaiden, välissä, ja pohjoisempana suorimpien tieyhteyksien tiellä sijaitsee Etelä-Savon maakuntajärvi Puula. (Itse asiassa Liekune-Ryökäsvesi on tietysssä mielessä osa Puulaa, niiden vedenpintakin on samalla korkeudella.)
Niinpä Hirvensalmen kirkonkylä sijaitsee rauhallisessa paikassa. Kunnan keskus on rinteessä, jonka alareuna on lännessä Liekuneen rannassa. Ylempänä rinteessä sijaitsee muun muassa kirkko. Kirkonkylän eteläpuolella sijaitsee salmi, joka yhdistää Liekuneen ja kirkonkylän itäpuolella sijaitsevan Ryökäsveden toisiinsa. Tämä salmi on antanut nimensä koko kunnalle.
(Juttu jatkuu kuvakavalkadin jälkeen.)
Suomalaisissa kirkonkylissä on usein suorastaan hämmentävän samoja piirteitä. Siksi onkin peräti piristävää todeta, että on myös eroja. Hirvensalmi vaikuttaa kuntakeskukseksi peräti hieman idylliseltä, hivenen kylämäiseltä samaan malliin kuin Askola tai Enonkoski. Suomalaisen maaseudun taajamia, etenkin Itä-Suomessa, tahtoo vaivata kuihtumus ja kuolema, mihin nähden Hirvensalmi vaikuttaa oikeastaan vireältä. Senioreille on saatavissa palveluasumista tuliterissä puitteissa, ja kylästä löytyi verraten laadukas ravintola, Sataman Herkku, joka palveli jopa marraskuisena viikonloppuna. Tällainen ei missään nimessä ole itsestään selvää. Sittemmin talven aikana ravintola tosin näyttää menneen kiinni, mutta avautuu taas maaliskuun aikana. Eikä silti pidä ymmärtää asiaa niin, että Hirvensalmi tekisi muuttovoittoa: vuoden 2000 jälkeen väkiluku on pudonnut rajusti. Vuonna 2000 väkeä oli 2666, viime vuoden lopussa 2060.
Talvinen sulkutila ravintolalle kuitenkin suotakoon. Hirvensalmi on nimittäin ilman muuta sesonkikunta, joka herää henkiin kesäisin. Monta järveä ja parinsadan kilometrin matka Helsingistä tarkoittavat sitä, että kesämökit ovat Hirvensalmella merkittävä asia. Mekin asuimme pikku vuokramökissä pienen lammen rannalla lähellä Lahtelan tilaa kunnan itäosissa. Ei kuitenkaan ollut kesä, oli varhainen talvi ja runsaasti lunta ja lammen päällä ilmeisen ohut jääpeite (ei mitattu).
***
Mitä nähtävyyksiin tulee, niitä ei Hirvensalmella ole taajaan. Niitä kuitenkin on, ja kuten on tavallista, osa jäi tietenkin näkemättä. Marraskuun lopun lumisessa maisemassa 2,5-vuotiaan lapsen kanssa matkustaessa ajatus Puulan kalliomaalauksista tai luonnosta tuntui haastavalta. Hirvensalmella on kuitenkin myös muuta nähtävää.
Kirkko on Josef Stenbäckin (taas kerran!) suunnittelema ja valmistunut vuonna 1915, sekä sen vieressä sijaitseva vanhempi kellotapuli vuodelta 1783.
Kissakosken tehdasalue on rakentunut vuonna 1850 valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille. Keskelle metsää syntyi 1900-luvun alussa teollisuusyhdyskunta, josta on jäljellä punatiilinen paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta (lisätietoa täältä). Rakennuksen eräs kolkka ravintoloineen vaikutti eloisalta, mutta kenties enimmäkseen siksi, että kyse oli yksityistilaisuudesta. Miljöö oli silti näyttävä.
Mistä päästäänkin seuraavaan nähtävyyteen, kenties Hirvensalmen kiehtovimpaan. Kirkonkylän eteläreunalla nimittäin sijaitsee Suomen ainoa tervaleppäkuja. Pitkään mietin, mihin Hirvensalmen kirkonkylän jopa keskieurooppalaiselta tuntuva vehreys perustui, vaikka lehdet olivatkin jo pudonneet puista hyvän aikaa sitten. Tietenkin se johtui puustosta. Tervaleppäkuja sai alkunsa siitä, kun Puulan vedenpinta laski, ja tämä taas johtui osaltaan Kissakosken kanavan rakentamisesta. Se laski Puulan pintaa 1800-luvulla kokonaiset kaksi ja puoli metriä. Kesä- ja heinäkuun vaihteilla Hirvensalmella järjestetään vuosittain Tervaleppäjuhlat. Lisätietoa Hirvensalmen nähtävyyksistä saa esim. kunnan verkkosivuilta.
Hirvensalmen nykynähtävyyksiin voinee lukea myös Satulinna-kartanohotellin. Se on tullut kuuluisaksi sangen suositun Vain elämää -televisio-ohjelman kuvauspaikkana. Viimeisellä tuotantokaudella kohteessa oli myös CMX-yhtyeen laulajana tunnetuksi tullut A.W. Yrjänä, joka on myötävaikuttanut myös tämän blogin nimeen (Kolmikärki-debyyttilevyllä on poppia, hc-punkia ja kuulasta bassoriffiä yhdistelevä kappale, jonka nimi on Kaikki nämä kädet.)
Unohdetaan kuitenkin A.W. Yrjänä sekä muut Satulinna-vieraat ja eturivin musiikintulkitsijat. Heidän yhteytensä Hirvensalmeen kun on enimmäkseen samaa tasoa kuin omani: ovat käyneet kunnassa. Myös tästä pikkukunnasta on nimittäin ponnistanut kuuluisuuksia. Kriitikko Seppo Heikinheimo ja Suomen entinen pääministeri Ahti Karjalainen pistivät omaan silmääni Wikipedia-listassa. Ahti Karjalaisen synnyinkoti olisi muuten myös ollut nähtävyys, mutta näkemättähän sekin jäi. Kaikkialle ei kerkeä.
Hirvensalmesta jäi silti aika hyvä tunne. Seuraavat kuntafiilarit ovat vuorossa Hollolasta. Pysykää tutkalla tai missä nyt olettekin.
Kaikki nämä kadut 