Kävely lähtee käsistä

Viime aikoina käveleminen on lähtenyt käsistä, joskaan ei siinä merkityksessä kuin liike lantiosta. En ole kävellyt käsillänikään. Olen kävellyt ylipäätään, ja paljon olenkin. Olen siirtynyt kirjaimesta I kirjaimeen J ja muun muassa Itäväylän päästä toiseen. Ja aika monen muunkin kulkureitin. Vuodenvaihteen tienoilla tuntui siltä, etten tehnyt mitään muuta kuin mankeloinut polkupyörälläni tai juossut Itä-Helsinkiin – läpi Kulosaaren puistotien uuden pyöräkadun, pitkin Hitsaajankadun ankeaa arkirealismia Herttoniemessä, ohi aina samojen pienteollisuusrakennusten ja autokauppojen.

Tässä joitain poimintoja näiltä sangen loputtomilta tuntuneilta matkoiltani Helsingin itään.

***

Itäniityntie

Laajasalon Yliskylästä mieleen tulevat ensimmäisenä 1970-luvulla rakennetut elementtikerrostalot. Ei kuitenkaan kannata ajatella Yliskylää näin yksipuolisesti, vaikka monin paikoin elementtikerrostalot maisemaa hallitsevatkin. Yliskylän pohjoisosissa merenrannalla, missä veden takana näkyvät Herttoniemi ja Tammisalo, ei näytä tämäntyyppiseltä laatikkolähiöltä. On korkeuseroja, vanhoja huvilamaisia omakotitaloja ja yksi vapaapalokuntarakennus. Juuri sellaista on myös Itäniityntiellä: ensin alamäki, sitten ylämäki, välissä laakso.

Vasta jälkeenpäin muistin, että kävin Itäniityntiellä joulupäivänä, mutta niin oli, ja joulupäivänä näytti tältä, mutta ei tuntunut siltä. Siis joulupäivältä.

Itäreimarintie

Vuosaaren ulkoreunamat ovat toinen todellisuus. Hieman kivenheittoa pidemmän matkan päässä kohoaa suuri kahvitehdas ja suuri satama. Itäreimarintien varressa on koiran ulkoiluttamiseen soveltuvaa täyttömäkimaastoa, golfrange, Vuosaaren kartanon rakennuksia, Helsingin kaupungin rakennuspalvelun Staran suuri varasto ja tien pohjoispäässä joutomaata, joka näyttää jääneen pysyvään välitilaan kaavoittamista odottamaan.

Golfia, täyttömaata, kahvitehdas ja satama 27.12.2020.

Itäkatu

Mitä lenkkimaastoihin tulee, niin Itäkatu on omanlaisensa elämys. Tälle kadulle siirryin juosten, sitten kävelin kadun, sitten juoksin kotiin. Helsingin keskustan suunnasta tullessa Itäkatu alkaa siitä kohdasta, josta bussit vaikkapa Roihuvuoren suuntaan ajavat ulos Itäkeskuksen bussiterminaalista. Sitten Itäkatu jatkuu moottoriväylänlevyisen Itäväylän rinnalla. Kadunvarressa on useampi kauppakeskus Itiksen parkkihallin sisäänajo, hieman lastauslaitureita ja lisäksi ihan kivijalkaliikkeitä (joista yhden nimi on Eläinkauppa Megaeläin). Jos kadun länsipää on kauniisti kuvailtuna liikenteellinen, itä se vasta onkin. Vastassa on melkein kymmenen kaistan verran Kehä ykköstä Itäväylän ja Turunlinnantien liikennevaloristeysten välissä.

Itäkadulla nautiskelemassa joululoman ensimmäisenä päivänä, lauantaina 19.12.2020.

Itäväylä

Voiko sanoa edes kokeneensa itää, jos ei ole kävellyt päästä päähän Itäväylää? Itäväylä oli vuoden 2021 ensimmäinen ”katuni”. Tosiasiassa jouduin tietysti kävelemään välillä myös sellaisia Itäväylän kanssa rinnakkaisia katuja kuin Adjutantinpolku, Kulosaaren puistotie, Hirvitie, Mekaanikonkatu, Itäpolku ja Puotilan metrokatu.

Itäväylä alkaa länsipäässään heti Kulosaaren sillan Kulosaaren-puoleisessa päässä. Sen jälkeen se jatkuu moottoriväylänä halki pitkälti koko Itä-Helsingin, läpi Kulosaaren, Herttoniemen, Vartiokylän ja Mellunkylän kaupunginosien ja lopulta ihan vähän myös Vuosaaren ja Salmenkallion puolella kulkien. Lopulta tien nimi vaihtuu Itäväylästä Uudeksi Porvoontieksi Salmenkallion ja Östersundomin kaupunginosien rajoilla. Kun katu kääntyi loppusuoralle, alkoi jo tuntua toiveikkaalta. Lopulta kävelin vielä muutamansadan metrin verran Uutta Porvoontietä aina Östersundomin ”keskustaan” asti.

Olin kävellyt kotoani, Helsingin kantakaupungista, ihan oikealle maaseudulle. En ollut koskaan ennen tehnyt niin.

Itäväylän alku näytti tältä 1.1.2021 kello 14.02.
Itäväylän loppu näytti tältä samana päivänä kello 16.38.

***

Katujen kävelemisen lisäksi kävin joulun alla myös äänitysstudiossa, ja lopputuote on kuultavissa Seikkailun jokamiesluokka -podcastissa esimerkiksi Spotifyssa. Äänityspaikka sijaitsi minulle jo aiemmilta ajoilta tutulla kadulla, Eteläisellä Makasiinikadulla Kaartinkaupungissa. Siellä kävelin kolme vuotta ja yksi päivä sitten, 28.1.2018.

Ja tältä silloin näytti kadun varressa sijaitseva puolustusministeriö.