Suomen kunnat: Askola, yllättävä kyläidylli valtavien taajamien maakunnassa

Uusimaa on vastakohtien maakunta. Niin kai jollain lailla kaikki Suomen maakunnat ovat, mutta Uudellamaalla tämä asia korostuu: täällä ovat Suomen suurimmat kunnat, niistä ylivoimaisena ykkösenä tietenkin Helsinki, mutta toisaalta myös koko maan mittapuulla pieniä kuntia ja niiden keskuksina kovin pieniä taajamia.

Uudenmaan pikkukunnista Askola on toki asukasluvultaan vasta neljänneksi pienin: Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi ovat vielä pienempiä. Silti Askola ei tunnu 5000 asukkaan kunnalta – hyvä, jos edes parintuhannen. Askola on myös sillä tavoin syrjässä suurimmilta kulkureiteiltä, että sinne ei vahingossa eksy. Toisaalta Helsinki on vain 60 kilometrin päässä. Porvooseen on matkaa vain 25 kilometriä.

***

Askola on kuudes käymämme kunta ja ensimmäinen, jossa majapaikka sijoittui keskustaajaman – tai ylipäätään minkään sortin taajaman – ulkopuolelle. Kyse oli mökistä metsikön keskellä kunnan eteläosissa lähellä Porvoon rajaa.

Maaseudussa koko kunnan juju piileekin. Kunnassa on 4 942 asukasta, mutta heistä vain vähän yli puolet, runsaat 2 600 ihmistä, asuu taajamaksi laskettavalla alueella. Niitä taajamiakin on kaksi, Askolan kirkonkylä ja Monninkylä, ja ne ovat keskenään suunnilleen samankokoisia. Tämä pienentää vaikutelmaa kunnan koosta entisestään. Kummassakin taajamassa sijaitsee Sale, ja muita ruokakauppoja kunnan alueella ei olekaan.

Askolan kirkonkylä vaikuttaakin enemmän kylältä kuin edes taajamalta. Muutama rivitalo ei vaikutelmaa muuta.

askolan kirkko

Kuva antaa paljon asfalttisemman vaikutelman Askolasta kuin todellisuus. Tämä on vain epäonnistunut kuva Askolan kirkosta.

Monninkylä tuntuu suuremmalta, mutta ei silti kovin suurelta sekään. Sentään yksi risteys tuo mieleen ehdan kuntakeskuksen: siinä on 90-lukulainen liikerakennus, jossa toimii muun muassa Osuuspankki. Alla Google Maps -upotus aiheesta.

***

Askolassa kunnan viehätys kuitenkin perustuu nimenomaan asutettuun maaseutuun. Merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle ovat Askolasta pääseet Särkijärven kylä- ja kartanomaisema ja Vakkolan kylä.

Särkijärven tutkiminen jäi pintapuolisemmaksi (auton ikkunasta näimme kyllä Tampin ja Prestbackan kartanot ja muunlaista viehkoa maisemaa), mutta Vakkolan jopa vuosisatoja vanhassa maalaisidyllissä kävelimme edes hieman pidemmän kotvasen. Kylän läpi virtaavassa Porvoonjoessa on juuri Vakkolan kohdalla koski, jonka ympärille koko kyläkin on kehittynyt. Vakkolassa on ainutlaatuinen, suomalaiselle kylälle epätyypillinen tunnelma. Se kenties johtuu asutuksen tiiviydestä.

Vakkolassa on asuttu jo 1300-luvulta asti, ja Vakkolankoskeakin on ehditty hyödyntää jo vuosisatojen ajan. Historia näkyy ja tuntuu, mutta yhtä asiaa tietenkin jää kaipaamaan: palveluja. Vakkolan puolustukseksi on sanottava, että vierailuaikana elettiin vielä toukokuun viimeistä viikonloppua, jolloin koronavirusrajoituksia oli voimassa huomattavasti enemmän kuin nyt. Kahvilat, baarit ja ravintolat saivat myydä tuotteitaan vain mukaan. Ei tosin syntynyt vaikutelmaa, että Vakkolassa olisi ollut niitäkään. En tiedä tulevatko ensin turistit vai palvelut, mutta molempia Vakkola kyllä ansaitsisi.

Yhtenä erityisenä kohteena jäi mieleen myös Juornaankyläntien lehmuskuja Tiilään kylässä. Sitä pitkin ajaessaan saattoi hetken verran tuntea olevansa Keski-Euroopassa asti.

askola vakkola

Vakkolassa näytti tältä. Porvoonjoki virtaa heinän takana, tähän kuvaan se ei mahtunut.

Askolan tunnetuin nähtävyys ovat kuitenkin hiidenkirnut Korttian kylässä. Kyse on Suomen suurimmasta hiidenkirnuesiintymästä. Itse kävin siellä nyt noin 23 vuoden tauon jälkeen. Vielä kalliokuoppia viehättävämmältä tuntui ympäristön jylhänkallioinen maisema ja sen alla laaksossa savisena virtaava Porvoonjoki.

askola hiidenkirnut

Hiidenkirnuilta näkee Porvoonjoen ja sen takana lisää kalliomaisemaa.

askola hiidenkirnut kyltti

Kyltissä oli pieni henkäys mennyttä aikaa, jolloin saksa vielä oli Suomen turismin toinen vieras kieli.

***

Askola on ilman muuta viehättävämmästä päästä Suomen kyliä ja täynnä potentiaalia. Kunta on esimerkiksi pyöräretkeilijöiden suosiossa, mikä ei ihmetytä. Askola on hyvin lähellä pääkaupunkiseutua, mutta samalla aivan toinen maailma.

Tähän loppuun pudotan vielä yhden Askola-faktoidin, koska voin. Askolassa on Suomen yksikielisesti suomenkielisistä kunnista toiseksi eniten ruotsinkielisiä, 3,4 prosenttia. Vain Kaarinassa on enemmän, 4,5 prosenttia. Kaikissa kaksikielisissäkään kunnissa ei ylletä moiseen prosenttiosuuteen.