Suomen kunnat: Hankasalmi on huoltoasemapitäjä Savon rajalla

Suomessa on aika monta sellaista kuntaa, jotka suuri yleisö muistaa huoltoasemastaan, eikä juuri muusta.

Jos muistaa. Lienee nimittäin koko joukko ihmisiä, jotka ovat pysähtyneet Jari-Pekan huoltoasemalla ja jopa tietävät, ettei siellä myydä tupakkaa tai alkoholia. Kenties harvemmat tietävät, missä kunnassa tämä kyseinen pysähdyspaikka nyt sijaitseekaan. Valtatienvarsien huoltoasemathan eivät tapaa olla määränpäitä itsessään, paitsi niissä tapauksissa, joissa maalainen haluaa mennä ulos syömään tai lähistöllä asuva vasiten tankkaamaan. On pakko myöntää, että ihan kaikissa tilanteissa minäkään en ole kartalla huoltoaseman kotikunnasta (ylivoimaisessa valtaosassa tapauksia kumminkin).

Jari-Pekan kylttejä tulee vastaan ympäri nelos-, vitos- ja ysiteitä oikeastaan missä tahansa Mäntsälän ja Kuopion välillä. Brändääminen on sikäli onnistunutta, etteivät Savon- tai Keski-Suomen-maantiematkaajat todennäköisesti ole voineet välttyä tuotemerkiltä.

Tämän kolmen huoltoaseman ketjun tarina alkaa vuodesta 1990 nykyisten valtateiden 9 ja 23 risteyksestä. Lukuisat ihmiset ovat sen jälkeen kohdanneet juuri tämän huoltoaseman juuri tässä, jossain Jyväskylän ja Savon rajan välillä. Tässä, Hankasalmella, on Jari-Pekan koti.

Ensimmäistä Hankasalmen-huoltoasemaa ovat seuranneet 2000-luvun puolella ketjun kaksi seuraavaa tulokasta Hartolassa nelostien varrella ja Joroisissa vitostien varrella.

Ne kunnat eivät kuitenkaan kiinnosta meitä nyt. Meitä kiinnostaa Hankasalmi.

***

Hankasalmen-retkessä oli kyse erityistapauksesta. Oli uudenvuodenaatto vuonna 2021, kun suuntasimme vertaisvuokrauspalvelusta vuokratun, 14 vuotta vanhan Nissan Qashqain nokan kohti Keski-Suomea. Edessä olisi yö Lomakeskus Revontulen mökissä, asianmukaista oleskelua ja tietenkin tutustumista hankasalmelaiseen sivilisaatioon.

Jari-Pekka tulee vastaan Hankasalmella vähän joka puolella, myös kirkonkylällä.

Hankasalmi mainostaa Google-hakukoneen tulosten yhteydessä näkyvässä tekstissä olevansa ”vireä, noin 5 300 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseudun ainoa aito maaseutukunta”. Totta toinen puoli, mutta teksti on ehtinyt vanhentua nopeasti. Vuonna 2015 asukkaita oli vielä 5 240, viisi vuotta myöhemmin vain 4 780. Tuorein kellotus on vuodelta 2021: 4 683. Asukasluvun syöksy on Hankasalmella ollut hurjaa ja jyrkkää.

Manner-Suomen maaseutukunnalle tämä on tietysti mitä tyypillisintä kehitystä. Hankasalmi kärsinee silti sijainnistaan keskimääräistä enemmän. Jyväskylä on 44 kilometrin päässä lännessä, jos etäisyyttä mitataan Hankasalmen aseman taajamasta. Kirkonkylältä matkaa tulee jo 54 kilometriä. Tämä ei sinänsä ole pitkä etäisyys, mutta sekin lienee hankalaa, että siten myös Helsinki ja Tampere ovat juuri sen verran kauempana. Hankasalmi on Jyväskylästä siihen suuntaan, jonne suurin osa ei kulje.

Hankasalmen tunnelma ei kuitenkaan vaikuta kuihtuneelta, vaikka tämän tekstin kuvaamien tapahtumien hetkellä elimmekin koronarajoitusten aikaa. Saavuimme Hankasalmelle, nielimme nopeasti pettymyksemme kahvila Melli-Ellin tavallista aikaisemmasta sulkemisajasta ja suuntasimme viereiseen S-marketiin. Se on suuri, ja asiakkaita oli paljon. K-market Kuhaan ja Säästötalo ÄIJÄParkiin (Saiturinpörssi-henkinen sekatavarakauppa, joka myy myös moottoriöljyä) riitti myös ihmisiä. Kylänraitti oli tietenkin hiljainen, mutta nimetkääpä tämän kokoluokan kunta Suomesta, jonka pääkatu ei talvi-iltana olisi.

Kuntakeskus on sellainen kuin suomalaiset kuntakeskukset yleensä ovat. Pääkadun nimi on Keskustie, sen varressa ovat kaikki palvelut. Viereisellä mäellä on kirkko, koulukeskus ja kotiseutumuseo (kaikki suljettu 31.12.2021).

Kylänraitti on hiljainen.
Josef Stenbäckin suunnittelema Hankasalmen kirkko valmistui vuonna 1892.
Hankasalmen kotiseutumuseo ei ollut varsinaisesti auki.

Tämän jälkeen suuntana oli Lomakeskus Revontulen vastaanotto, jossa tunnelma oli juhlapäivästä huolimatta raukea. Siitä käy syyttäminen koronarajoituksia. Ravintolasta olisi vielä näin alkuillasta saanut ruokaa, mutta alkoholituotteita myytiin vain mukaan. Joku seurue pyöri viereisellä keilaradalla vaimeana. 

Anniskelun tuli päättyä kello 17, mikä näkyi Lomakeskus Revontulen ravintolan raukeassa tunnelmassa, kun saavuimme paikalle alkuillasta. Ruokaa saisi, keilaamaan pääsisi, mutta alkoholia voisi ostaa vain mukaan klo 21 asti, ja sekin koskisi vain mietoja. Tämä paikka lienee nähnyt riehakkaampiakin uusiavuosia.

Valtatie yhdeksän 18 minuuttia ennen vuoden 2021 päättymistä.
Ainoa, mitä ei saa rahalla, on minigolfsää.

Revontulen hiljaiset kuoret kätkevät kuitenkin sisälleen kenties riehakasta tunnelmaa. Nämä havainnot perustuvat kävelyyn ympäri lomamökkien kylää vuoden viimeisen puolituntisen aikana. Mitä tämäkin nyt sitten on, kulkea yksin keskellä Keski-Suomen savolaisimpia nurkkia suuren, hiljaisen valtatien keltaisten valojen katveessa pakkasilmassa ja havaita parin varsin täyden oloisen lomamökin terassilla sikarisuita ja kuohuviinikäsiä.

Sytytimme mökin ulkopuolella tähtisädetikut tasan kello nolla.

***

Vuosi 2022 tuntui Hankasalmellakin aika samalta kuin vuosi 2021 yötä aiemmin. Jokaisena uutenavuotena sama juttu: edellispäivästä on kulunut ihan sama määrä tunteja kuin minä tahansa muunakin yönä, vaikka se yö, jona vuosi vaihtuu, tuntuu etukäteen ajateltuna tavanomaista pidemmältä.

Aamupalan ja mökin siivoamisen jälkeen edessä olikin kahvitauko – missäpä muualla kuin Hankasalmen kuuluisalla huoltoasemalla, Jari-Pekalla. Se on huoltoasema ajalta ennen ABC-asemien valtakautta, mutta palvelukonsepti on totta puhuen hyvin samankaltainen.

Jari-Pekka-huoltoasemat ovat kuuluisia ympärivuorokautisesta aukiolostaan ja ilmeisen kattavista ruokavalikoimistaan.

Läheinen Häkärinteiden laskettelukeskus ja laajemminkin kaikki Hankasalmen luontokohteet saivat tällä kertaa jäädä väliin, mutta vielä yksi kohde on nähtävänä. Se on Hankasalmen aseman taajama, jossa – tädää – sijaitsee myös Hankasalmen asema. Rautatie ja asema saapuivat Hankasalmelle vuonna 1918, ja asemarakennus oli valmistunut vuonna 1917.

Rautatiellä oli suuri merkitys paitsi taajaman kasvulle myös siellä sijaitsevalle Hankasalmen sahalle (nykyään osa Versowoodia).

Itse taajama on selvästi kirkonkylää kaupunkimaisempi, mutta myös kulahtaneempi. Hankasalmen asemalla on jopa kivisiä kerrostaloja ja tietenkin se rautatieasema, mutta niiden ympärille ei ole kehittynyt samanlaista palveluiden kirjoa kuin kuntakeskuksessa. Siinä missä kirkonkylällä on sekatavarakauppa, S-market ja K-market, täällä näkyy olevan lähinnä Sale. Eikä sielläkään ole myynnissä ilmastointiteippiä, jota olisi tarvittu takarekisterikilven kiinnityksen korjaamiseksi.

Hankasalmen aseman taajama tarjoaa jopa kaupunkimaista kivijalkaliiketilaa.
Hankasalmen asema, jossa kiellosta huolimatta lumia on kasattu makasiinin ovien eteen.
Hankasalmen asemankylän kaupallinen palvelu.

***

Hankasalmi olisi varmasti voinut tarjota jotain myös kesäaikaan – kuten useimmat paikat. Ei sattunut olemaan kesä. Tämä oli oikein hyvä näin. Seuraavaksi matkustammekin Suomen eteläisimpään kärkeen.

Advertisement