Suomen kunnat: Sinuhe on Hartolassa kirjoitettu

Hartola

Hartola on niitä Suomen kuntia, jotka moni voisi suruttaa sijoittaa niin kutsuttujen huoltoasemapitäjien kategoriaan. Hartolassa autoilijoille otollisia pysähtymispaikkoja on Helsingin ja Lahden suunnasta nelostietä saavuttaessa kolme: Ensin, muutama kilometri ennen kunnan kirkonkylää, tulee Taukotupa. Sitten, Kirkonkylän eteläisen tienhaaran kohdalla on Kuninkaanportti, joka kuuluu Shell-ketjuun. Sitten tulee kolmas, ja se on kulttimainetta nauttiva, alkoholin ja tupakan myymättä jättämisestä tunnettu Jari-Pekka, jolla on sopimus Nesteen kanssa.

Hartolan kohtalo olisi tietysti ihan erilainen, jos nelostien linjaus olisi jäänyt alkuperäiselle sijalleen Päijänteen länsirannalle ja itäpuoli olisi jätetty vanhaan toissijaiseen tilaansa. Tieverkko kuitenkin kehittyy kuten se kehittyy, ja niinpä meillä on nykyisenlainen Hartola, jossa tosi moni pysähtyy mutta josta harvempi tietää tarkemmin.

Moni silti tietää. Hartola on sangen suosittu mökkikunta, mitä auttavat runsaat vesialueet ja alle 200 kilometrin matka Helsinkiin. Hartolan ja lähikuntien mökkiläiset todennäköisesti tekevät syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävistä Hartolan markkinoista Suomen suurimmat maalaismarkkinat.

Tässä kirjoituksessa emme kuitenkaan elä syyskuun ensimmäistä lauantaita. Elämme heinäkuun viimeistä viikkoa vuonna 2022, ja kirkonkylä on markkinaviikonloppua hiljaisempi.

Hartolan markkinoista muistutti tienvarsimainos.

***

Näistä lähtökohdista voisi ajatella, että tämän vesistöjen koristaman pikkupitäjän kirkonkylä olisi idyllinen. Mutta kaikki kirkonkylät eivät ole idyllisiä. Hartolan kirkonkylässä hienoa on kirkko. Muuten kirkonkylän esteettinen olemus on peräti kurja. Parkkikentät ja kulahtaneet yksikerroksiset liikerakennukset hallitsevat maisemaa. Taajaman ainoa varsinainen ruokakauppa on S-market. Torin ja Yhdystien toisella puolella sijaitsi ennen K-market, mutta se on nyt tyhjillään.

Hartolan kirkko on kivinen ja näyttävä.
Toisella puolella tietä on erilaista arkkitehtuuria.
Hartolan K-kauppakaan ei enää palvele.

Vanhan K-kaupan näyteikkunoissa on kuitenkin paikallista sarjakuva- ja muuta taidetta. Se onkin Hartolalle sopivaa.

Hartola on nimittäin kulttuuripitäjä, vaikkei heti päällepäin uskoisi. Kulttuurielämä on keskittynyt Koskipään kartanoon, joka lienee Hartolan vanhin tunnettu asutuskeskittymä. Alueella tiedetään asutun ainakin rautakaudesta alkaen, siis jo yli 2000 vuoden ajan.

Hartolan historian tunnetuin kulttuuri-ihminen lienee kirjailija Maila Talvio, jonka sisko Annie von Gerdten-Boisman oli Koskipään kartanon viimeinen omistaja. Vuodesta 1983 alkaen kartanon entisessä päärakennuksessa on pidetty taidenäyttelyitä – tämä kohde tunnetaan nykyään nimellä Taidesalonki Talvio.

Itä-Hämeen museo on kuitenkin kartanon ykköskohde. Itse Maila Talvio perusti museon – se on vihitty käyttöön kesäkuussa 1929. Kotiseutumuseoiden kategoriassa Itä-Hämeen museo sijoittuu vähintään ylempään keskikastiin. Normaalihkon kotiseutumuseoesinöistön lisäksi museo pitää sisällään Maila Talvion, kirjailija Mika Waltarin ja runoilija Uuno Kailaan muistohuoneet – kaikilla heillä on kytköksensä Hartolaan ja Koskipään kartanoon. Waltari vietti Hartolassa kesiään, tarkemmin ottaen Kalhon kylässä, kirkonkylästä Heinolaan päin.

Kaikki kirjat on kirjoitettu jossain. Sinuhe egyptiläinen on kirjoitettu Hartolassa.

Hartolan Koskipään kartanossa toimii Itä-Hämeen museo, jonka päänäyttely on taustalla näkyvässä vihreässä rakennuksessa. Etualalla näkyvä suuri kuusi on istutettu museon kymmenvuotisjuhlassa kesäkuussa 1938. Istuttaja oli presidentti Kyösti Kallio.

***

Hartolan kunnan synty ei ole tavanomaisimmasta päästä, mistä kertoo kunnan ruotsinkielinen nimi Gustav Adolfs. Tietenkin Koskipään kartanon silloisella isännällä, Adolf Tandefeltillä oli näppinsä pelissä: hän päätti yhdessä muiden hartolalaisten silmäätekevien kanssa lähestyä 1700-luvun loppupuolella suoraan Ruotsin kuningasta Kustaa III:tta, joka hyväksyi anomuksen ja nimesi Hartolan kruununprinssi Gustav Adolf IV:n mukaan. Paikkakunnan suomenkieliseksi nimeksi kuitenkin vakiintui Hartola.

Tämä syntytarina on tietysti aiheuttanut kihelmöintiä myös myöhemmissä kuntapäättäjissä, mistä osoituksena on se, että Hartolan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 10.11.1987 julistaa Hartolan Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi.

Kuninkaallinen historia on edelleen Hartolassa läsnä: kunnantalo sijaitsee Kuninkaantiellä, kirkonkylän eteläisemmän huoltoaseman yhteydessä sijaitsevan ravintola-kahvilan nimi on Kuninkaanportti ja kunnan vaakunaa koristaa kruunu.

Hartolan kunnantalo.

***

Hartolan mökkipitäjämaineesta me saimme suurimman tuntuman Koskenniemen leirintäalueelta vuokraamastamme asumuksesta. Pikku mökissä oli sauna, ja mökin pihassa oli oma ranta, josta pääsi uimaan Tainionvirtaan. Se on Hartolan läpi Sysmän puolelle Päijänteeseen virtaava 24 kilometriä pitkä joki, joka tunnetaan kalaisuudestaan. Minä en tosin ymmärrä kalastuksesta mitään.

Hartola osoittautui pysähdyksen arvoiseksi. Sitä ovat tietenkin ihan kaikki kunnat, etenkin tällaisessa harrastustoiminnassa, mutta jos ajattelen Suomen kuntiin normaalimmin suhtautuvia tahoja, osaan kertoa, että kirkko on hieno ja Koskipään kartanon mailla kannahtaa piipahtaa ja Itä-Hämeen museossa vierailla.

Tyypillisten suomalaisten taajamien ystäville suosittelen kävelykierrosta kirkonkylässä.

Tainionvirran rannassa on monen mökin laituri.
Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s