Suomen kunnat: Hamina on sotilaskaupunki, jonka iso ympyrä ei sulkeudu

Hamina

Jokainen Suomen kunta ei pääse sanontaan, mutta jotkut pääsevät. Pihtiputaan mummosta, Naantalin auringon tai Hangon keksin inspiroimasta hymystä, Vaasan verestä tai Kauhavan ruostumattomasta raudasta voidaan puhua vähän myöhemmin. Tällä kertaa pää on nimittäin sekaisin kuin Haminan kaupunki.

Sanonnan alkuperä on tietenkin Haminan jännittävässä ympyräkaavassa. Se on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ja maailmankin mittakaavassa melkein. Kaupungin suunnitteli kenraali Axel von Löwen, joka oli ottanut vaikutteita Italian koillisosissa, lähellä Udinea sijaitsevasta Palmanovan kaupungista. Elettiin vuotta 1723.

Haminan paikalle oli perustettu kaupunki jo 70 vuotta aiemmin vuonna 1653. Sillä perustamisvuodella Hamina on Suomen 24:nneksi vanhin, kun lasketaan mukaan nykyisen Suomen alueella sijaitsevat tai sijainneet kaupungit. Kymenlaakson kaupungeista se on vanhin.

Haminan raatihuone sijaitsee keskellä kaupungin ympyräkaavaa. Raatihuone on rakennettu vuonna 1798.

Näinä maailmanaikoina on ikävän helppoa muistaa, kuinka maiden rajat tai maat eivät tosiaankaan ole ikuisia. Maiden rajojen siirtymisestä saamme kiittää myös sitä, että Hamina on olemassa nykyisessä ympyrämuodossaan ja nykyisellä nimellään. Haminan paikalla sijainnut Vehkalahden kirkonkylä sai tosiaan kaupunkioikeudet vuonna 1653, mutta silloin se tunnettiin nimellä Vehkalahden Uusikaupunki. Lopulta kaupunki paloi Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1712. Ja kun Ruotsi pian menetti Viipurin Venäjälle, Vehkalahden Uusikaupunki peri Viipurin aseman. Kaupunki linnoitettiin ja rakennettiin uudestaan, ja samalla se sai kuuluisan ympyrämuotonsa. Kaupunki sai myös nykyisen nimensä – Fredrikshamn kuningas Fredrik I:n mukaan. Suomeksi siitä tuli äänteellisesti mukailtu Hamina, ihan kuten Björneborgista tuli Pori.

Sen jälkeen Haminalla on ollut monta eri vaihetta. 20 vuotta uuden nimensä saamisen jälkeen se siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1743. Niinpä Loviisa peri Haminan aseman Ruotsin tärkeänä itäisenä kaupunkina. Muu Suomen alue seurasi perässä vuonna 1809, kun Suomen alue siirtyi kokonaisuudessaan Ruotsilta Venäjälle. Sitä rauhaa kutsutaan Haminan rauhaksi.

Historiaa, sotaa, rauhaa, siirtyviä rajoja. Sitä kaikkea Haminassa siis piisaa. Nykyään Hamina on nätti, hetkittäin peräti charmantti, mistä on kiittäminen rakennuskantaa ja katunäkymiä. Samalla Hamina on hyvin tyypillinen suomalaiskunta, juuri jotain sellaista, jota tässä kieltämättä vähän kuihtuneessa kulmassa Kymenlaaksoa sopiikin odottaa. Väki vähenee. Ja vaikka ruotsinkielisillä on Haminan historiassa iso rooli, nykyään heitä on 0,3 prosenttia asukkaista. Vajaan 20 000 asukkaan kaupungissa se tekee noin 60 henkeä. Fredrikshamn näkyy nimenä vain linja-autoasemien digitaalisilla näyttötauluilla, siellä missä niitä sattuu olemaan. Kenties lähinnä Kampissa ja Porvoossa.

Tätäkin on Hamina. Edessä siintää ympyräkaupunki, tämä näkymä on ruutukaava-alueen puolelta.

***

Syyskuussa 2021 Hamina on puolipilvinen. En toki vieraile kaupungissa ensimmäistä kertaa – olemme yöpyneet täällä niinkin vähän aikaa sitten kuin vuonna 2016, kun halusimme yhdistää Kuopion-matkaan hieman turismia ja tehdä pikku koukkauksen. Kun olin lapsi, pysähdyimme joskus Haminaan syömään matkalla Lappeenrantaan. Muilta osin koko kulmakunta on minulle kovin vierasta: minulla ei ole koskaan ollut sinne oikein mitään yhteyksiä.

Tästä huolimatta Hamina on aina ollut minusta kiinnostava. Siitä on varmasti kiittäminen mitäpä muutakaan kuin ympyräkaavaa. Kartoista kiinnostuneelle Hamina todella on erikoiskohde. Haminassa on kuitenkin myös jotain muuta. Se on malliesimerkki siitä, että kaupungin tuntu ei vaadi suurta kokoa. Vaikka asukkaita on vain 20 000, Hamina tuntuu enemmän kaupungilta kuin moni muu paikkakunta sen kokoluokassa – vaikka parinkymmenen kilometrin päässä on suurempi keskus, Kotka. Totta kai Haminassa on hiljaista, mutta sen voimme panna pienen koon piikkiin.

Meidän majapaikkamme sijaitsi Maariankadulla. Se oli 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa sijaitseva kaksio, jonka parvekkeelta ja ikkunoista näkyi Reserviupseerikoulun (RUK) kenttiä ja ympyräkaupungin rajaksi rakennettu vallitus. Se oli oikeastaan aika hyvin Haminaa kuvaava näkymä.

Parvekkeen sotilaallinen maisema.

Varuskunta-alue on vallannut kutakuinkin puolet koko Haminan keskusta-alueesta, ja varsinaisen sotilasalueen ulkopuolella sijaitsee vielä RUKin päärakennus, Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Hamina on uskollinen historialleen: sotilaskaupungiksi perustettu kaupunki on sotilaskaupunki edelleen, nyt vain osana itsenäistä Suomea.

Reserviupseerikoulun päärakennus on yksi Haminan keskustan hallitsevimmista rakennuksista. Kuva ei tietenkään tee sille oikeutta.

***

Haminan kaupungin rakenne on jokseenkin helppo kuvailla jopa näin sanallisesti. Keskellä on raatihuone. Sitä kiertää liikenneympyrä, josta erkanee katuja kahdeksaan eri suuntaan. Haminan ykköskehä on nimeltään Pikkuympyräkatu. Kakkoskehä muodostaa runsaan puoliympyrän ja on nimeltään Isoympyräkatu. Se on ympyrä, joka ei sulkeudu vaan jää avoimeksi pohjoisen ja kaakon väliseltä alueelta. Siellä sijaitsevat Isoympyräkadun sijaan muun muassa Haminan bastioni ja Marian kirkko, josta lisää myöhemmin.

Ympyrästä kaakkoon sijaitsee Reserviupseerikoulu. Lounaassa ympyräkaava vaihtuu ruutukaavaksi, ja siellä sijaitsevat Haminan kaupallisen keskustan tärkeimmät palvelut.

Näkymä Kadettikoulunkatua pitkin ympyrän ytimeen.

Ympyräkaupunkia reunustavat kaikilta puolilta vallit, jotka ovat jo osin peittyneet kasvillisuuden peittoon. Niitä on Haminassa silti vaikea olla havaitsematta. Esimerkiksi Haminan Palloilijoiden miesten Superpesis-joukkueen kotikenttä on nimeltään Vallikenttä, ja läheisyydessä sijaitsee myös Haminan keskusurheilukenttä, jossa harrastetaan yleisurheilua ja pelataan jalkapalloa.

Missä vallit, siellä kenttä.

Peliä voi katsoa vaikkapa vallitusten päältä. Itse kenttä on niiden alla. Kävin tuolloin viiden kuukauden ikäisen tyttäreni kanssa katsomassa miesten viidenneksi korkeimman sarjatason, Nelosen, jalkapallo-ottelun Haminan Pallo-Kissojen ja Savonlinnan Työväen Palloseuran välillä. (Totta puhuen vain minä katsoin. Lapsi ainoastaan nukkui, kiitettävän sikeästi ja pitkään.) STPS voitti murskaluvuin. Katsojia oli muutamakymmenen. Kioskista myytiin virvokkeita.

Kahvia ja pullaa.
Siellä on peli.

Haminan ympyrän keskiön välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Haminan kaupunginmuseo, joka on erinomainen. Museo on sijainnut vuodesta 1957 alkaen yhdessä kaupungin vanhimmista rakennuksista, noin vuonna 1760 valmistuneessa talossa, jota kutsutaan myös ”Katariinan palatsiksi”. Siellä Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III kävivät kesällä 1783 neuvotteluja kolmen päivän ajan. Yhtä lailla ympyrässä sijaitsee Haminan kenties kuuluisin kahvila, Konditoria Huovila.

Kahvia ja pullaa.

Haminan vanhin rakennus on kuitenkin – kuten niin monessa muussakin kunnassa – kirkko. Marian kirkko (aiemmin Vehkalahden kirkko) on peräisin keskiajalta, 1400-luvulta, ja se on samalla koko Kymenlaakson vanhin rakennus. 

Kymenlaakson vanhin rakennus.

***

Hamina on kuitenkin muutakin kuin pelkkä keskustansa – etenkin vuoden 2003 alusta alkaen, kun Haminaa ympäröinyt Vehkalahden kunta liitettiin Haminaan. Samalla eräänlainen ympyrä sulkeutui: Vehkalahti lakkasi lopullisesti olemasta oltuaan Haminan varjossa melkein 300 vuotta. Vehkalahti oli sikäli erikoiskunta, etenkin nykyisellä mittapuulla, että sen kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat toisen kunnan – Haminan – alueella. Tämä oli toki tyypillistä joillekin muillekin keskuspitäjää ympäröiville maalaiskunnille. Nykyään tällaisia maalaiskuntia ei enää oikeastaan ole, jos ei halua ajatella sellaiseksi Vantaata (ent. Helsingin maalaiskunta) tai Pedersöreä (ent. Pietarsaaren maalaiskunta).

Haminassa kaupungin tuntu jatkuu hetken ympyrän ulkopuolellakin, mutta pian silmäkulmassa näkyykin jo Shell ja Lidl, parkkipaikkoja ja autoteitä. Haminan vierasvenesatamakin sijaitsee paikassa, josta miellyttävään kaupunkiympäristöön päästäkseen pitää hetken verran tallustella liikennevihreän läpi.

Matkalla vierasvenesatamasta keskustaan voi kohdata muun muassa tällaisen näkymän.

Selvästi Hamina kuitenkin haluaa kehittää tätä ranta-aluettaan. Kysehän on merenrantakaupungista, jolla on valtava potentiaali. Keskustan eteläpuolelle on rakennettu uusi Oolanninpuisto vesiaiheineen (vesiaihe on hieno sana, sellaista käyttävät ainakin kaupunkien virkamiehet). Oolanninpuiston vieressä taas sijaitsee Haminan kenties tuorein nähtävyys: Suomen suurin lipputanko, joka on ollut lyhyen historiansa aikana myös surullisenkuuluisa. Aluksi lipputankoon ei saanut turvallisuussyistä edes nostaa lippua. Nyt saisi, mutta syyskuisena sunnuntaina tangossa ei lippu liehunut. Lipputangon köysien pauke tankoa vasten oli kuitenkin suorastaan pelottavaa. Massiivisesta rakenteesta lähtee pahaenteinen ääni. Tankoon nostettava lippu on koripallokentän kokoinen.

Lipputanko löytyi, lippua ei.

Läheisessä Lippupuistossa lippuja kuitenkin oli senkin edestä, pienenpienissä tangoissaan. Tällä hetkellä Lippupuistossa on esillä kaikkien Euroopan maiden liput.

Lippu poikineen.

Tästä Haminan erikoisesta lippukeskittymästä on kiittäminen SDP:n vantaalaista kansanedustajaa Kimmo Kiljusta, joka sai veljensä innostamana idean lippukokoelman haalimisesta Haminaan. Kimmo Kiljusella ei varsinaisesti ollut edes mitään erityistä kytköstä kaupunkiin, mutta kävi kuitenkin lopulta niin, että Hamina tunnetaan ympyräkaavansa ja upseerikokelaidensa lisäksi nyt myös siitä, että siellä on Suomen suurin lipputanko. (Edellinen oli muuten Riihimäellä, kauppakeskus Merkoksen pihassa kolmostien varressa.)

***

Nykyisessä hirvittävässä maailmanpoliittisessa tilanteessa Haminan sijainti on kieltämättä muuttunut hetkessä jännittäväksi. Matkaa Venäjän rajalle on noin 40 kilometriä, saman verran kuin Helsingistä Järvenpäähän, vähän vähemmän kuin Helsingistä Porvooseen. Idän suunnan kyltit Haminassa opastavat jo Pietariin (Suomen maanteillä on vain harvoja ulkomaisia asutuskeskittymiä, jotka pääsevät opasteisiin. Pietarin lisäksi niitä taitavat olla ainakin Sortavala, Kostamus, Muurmansk ja Kirkkoniemi. Ruotsin rajalla lukee vain ”Ruotsi”.)

Jo aiemmin Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut yksi Euroopan jyrkimmistä, ja niin oli myös syyskuussa 2021. Nyt, maaliskuussa 2022, tuo raja on hetkessä jyrkentynyt entisestään. Syyskuussa 2021 venäläiset puuttuivat Haminasta koronan takia. Nyt, koronarajoitusten lieventyessä, eteen on tullut kenties sitäkin inhottavampia esteitä.

Vaikka asialla ei juuri nyt niin tunnukaan olevan väliä, niin ehkä Hamina saa korvaavia turisteja täältä lännen suunnasta. Vaikkapa Helsingistä. Hamina kuuluu siihen joukkoon kuntia, jotka sopivat myös niille, jotka eivät välitä erityistoiminnasta: kuntien kiertämisestä aakkosjärjestyksessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s