Kaupunginosien kaupunki

Missä kaupunginosassa asut?

Joku sanoo asuvansa Jätkäsaaressa, joku Alppilassa, joku Jakomäessä, joku Hakaniemessä, joku Arabiassa ja joku Kannelmäessä.

Jos kuitenkin ollaan ihan tarkkoja, nuo yllä olevat eivät ole Helsingin kaupunginosia alkuunkaan. Jätkäsaari kuuluu Länsisataman kaupunginosaan, Alppila Alppiharjuun, Jakomäki Suurmetsään, Hakaniemeksi ymmärretty alue Kallioon, Arabiaksi kuvaillut seudut Toukolaan. Kannelmäki on osa Kaarelaa. Jätkäsaari, Alppila, Jakomäki ja Kannelmäki ovat sentään ihan virallisia Helsingin osa-alueita. Arabianrannan osa-alue kattaa kaiken Arabiaksi kutsutun, ja Hakaniemi on olemassa vain metroaseman ja torin nimenä, mistä se on laajentunut käsittämään myös kaikenlaista ympäröivää muuta.

Ihmisiä ei tästä hämmennyksestä käy syyttäminen. Kaupunginosien nimiin ja rajoihin on nimittäin mahdollista tutustua lähinnä kartta.hel.fi-karttapalvelussa, mutta missään muualla kaupunginosien rajat eivät oikeastaan käy ilmi. Opasteissa lukee milloin mitäkin mihinkin suuntaan, eivätkä esimerkiksi katukyltitkään tarjoa asiassa apua. On vain niin, että asia pitää tietää.

Kaupunkikaan ei tosin tiedä. Alkusyksystä Helsingin kaupunki kertoi, että ”[P]ormestarin asukasilta järjestetään tänä syksynä Alppiharjussa. Tervetuloa asukasiltaan – – Konepajan Brunoon (Aleksis Kiven katu 17A)”. Pormestarin asukasilta Alppiharjussa järjestettiin siis Alppiharjun ulkopuolella, Vallilassa. Niin sijaitsi myös entinen rappumme, jonka kaikkiin asuntoihin jaettiin kutsu naapurikaupunginosan tilaisuuteen.

Harva ylipäätään tuntuu puhuvan Alppiharjusta. Tämähän on kaupunginosa, joka koostuu Alppilasta (jota yleisesti tosiaan pidettäneen omana kaupunginosanaan) ja Harjusta (jota hanakasti kutsutaan Kallioksi, kuten myös Harjun osa-alueen pääkatua Vaasankatua). Kallio taas ylittää rajansa toistuvasti – tänne Harjuun ja toisaalta toisinaan myös Hämeentien yli tiettyihin osiin Sörnäisiä. Toisaalta harva lienee havainnut (tai en minä ainakaan ennen kuin tutkin karttaa), että Kallio jatkuu myös junaradan länsipuolelle, aina Töölönlahdelle asti.

Helsingin keskeisin kaupunginosakummajainen on varmasti Kluuvi. Kun puhutaan Kluuvista, puheeksi tulee yleensä Kluuvikadun varressa sijaitseva kauppakeskus. Siinäpä se.

***

Viimeisin kävelemäni katu sen sijaan on yksiselitteisesti Vallilaa. Hattulantie yhdistää Mäkelänkadun ja Kangasalantien, ja katu on antanut nimensä myös merkittävälle bussi- ja raitiovaunupysäkkikokonaisuudelle Mäkelänkadulla heti Sturenkadun pohjoispuolella. Hattulantie on tyypillinen vallilalainen kadunnimi: se perustuu Suomen kuntaan tai muuhun maantieteelliseen sijaintiin. Vallilassa olisi helpompi luetella ne kadut, jotka eivät kuulu tähän ”pitäjien nimet, ryhmänimi” -luokkaan, kuin ne, jotka kuuluvat.

Entä se Hattula sitten? Se on kunta Hämeenlinnan keskustaajaman pohjoispuolella, joka ei kuitenkaan halunnut liittyä Hämeenlinnaan silloin, kun Renko, Tuulos, Lammi, Hauho ja Kalvola siihen liittyivät vuoden 2009 alussa. Hattulan syytä on muun muassa Hämeenlinnan kaupungin alueen typerä muoto, joka sisältää koomisen soiron entisen Rengon kunnan länsiosista vanhaan Kalvolaan. Kuntaliitoksen yhteydessä Hattulasta liitettiin Hämeenlinnaan noin 27 neliökilometrin alue, jolla asui vuonna 2009 peräti 32 ihmistä.

Screenshot 2018-12-20 19.29.46.png

Tältä näyttää Hämeenlinnan kaupungin alue, joka on merkitty karttaan punaisella. Hattula näkyy punaisen alueen miltei joka suunnasta ympäröimänä plänttinä. 

Suomalaisen paikannimikirjan (2007) mukaan Hattulan nimen epäillään olevan peräisin Virosta samasta kannasta kuin Tallinnaa ympäröivän Harjumaan maakunnan nimi, sillä hattulalaismiehet ovat käyneet keskiajalla kalastamassa Suomenlahden rannoilla ja päätyneet sitä kautta imemään mukaansa eteläisiä vaikutteita. Lisäksi Hattu on ikivanha germaaninen henkilönnimi, joten hento saksalainen vaikute sinänsä perinteisen hämäläispitäjän nimessä on mitä mahdollisin.

Henkilökohtainen suhteeni Hattulaan on ollut aina ohut, mutta silti kunnan olemassaolon tiedostava. Jo lapsuuden mökkimatkat kulkivat kunnan poikki, ja paikkakunnan nimessä esiintyvä päähine on tietysti eduksi, jos on tarkoitus kiinnittää vajaakasvuisen huomio.

Semmoista siis liittyy tämän sinänsä mitättömän pikkukadun nimeen. Itse kadusta on lopulta aika paljon vähemmän kerrottavaa. Hattulantie on yksisuuntainen, ja viime lauantaina kävelin sen sallittua ajosuuntaa vastaan. Älkää etsikö tästä symboliikkaa. Sitä ei ole.

hattulantie.jpg

Ei siinä ole mitään moniselitteistä.

2 kommenttia artikkeliin ”Kaupunginosien kaupunki

  1. Hei!
    Kiva juttu YLEssä tänään 22.2.2019. Saatiin myös ”uudissana” katukeräily. Harrastin kaupunginosakeräilyä asuessani Budapestissä viitisen vuotta. Meitä oli naislauma ja lähdimme summittaisesti julkisilla johonkin suuntaan päätepysäkille asti. Sieltä lähdimme kävelemään takaisin keskustaan päin ja jossakin vaiheessa piti aina pysähtyä viinille/oluelle 😉 Erittäin hyvä keino saada kaupunki tutuksi. Sittemmin olen matkoilla ollessani myös aina käyttänyt vain julkisia ja mennyt minne nokka vie.
    Kohta olen vuoden ollut eläkkeellä (mies myös) ja aika käy vähän tylsäksi. Toisen puolen elämästäni olen asunut Turussa, ensimmäisen puolen Helsingissä ja Oulussa. Helsinki – ja varsinkin kantakaupunki – tuli hyvin tutuksi, kun jaoin ilmaislehtiä ja mainoksia. Nautin edelleen hortoilemisesta kantakaupungin kaduilla, kun siellä on samat tutut rakennukset kuin 70-luvulla. Pysähdyn porttikonkien kohdalla ja makustelen piharappuja. Toinen tutuksi tullut paikka on Munkkiniemi, jonne synnyin. Siellä osaan kulkea vaikka silmät kiinni, koska sinnekään ei ole paljon uutta rakennettu. Valitettavasti asuntojen hintataso on karannut saavuttamattomiin, joten takaisin Helsinkiin en voi muuttaa.
    Mutta kiitos päivän YLE-artikkelista, lähdenpä aikani kuluksi kiertämään Turkua. Vaikka vanhalla tyylilläni, bussilla päätepysäkille ja kävellen takaisin. En kylläkään vielä tänään: Turussa on kohtuuttoman huonosti hoidettu jalkakäytäviä tänä talvena enkä viitsi ehdoin tahdoin katkaista vanhoja luitani.
    Vihje: Kun aikanaan pääset ö-kirjaimeen, ehkä on aika vaihtaa paikkakuntaa 😉 Sydämellistä tulevaisuutta!
    Ystävällisin terveisin
    Eija Kokkonen

    Tykkää

    • Kiitos paljon Eija kivasta tekstistäsi! Matkustamistapasi – julkisella liikenteellä päättärille ja kävellen takaisin – kuulostaa aivan mahtavalta ”varikkokäynteineen” kaikkineen. Täytyypä ottaa itsekin käyttöön seuraavalla kerralla. Munkkiniemestä pidän itsekin paljon, joskin oma kaupunginosani on tällä hetkellä Alppiharju. Vaan on Turkukin hieno, ja ovatpa siellä tosiaan asunnotkin niin paljon halvempia kuin täällä. Nekin kadut kiinnostaisivat kovasti. Mitä sydämellisintä tulevaisuutta myös!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s